Anni Laihanen: Kokonaisuus voi olla enemmän kuin osiensa summa

Anni Laihanen
20.9.2012 klo 15:45

Kuntavaaleissa voi pärjätä tyhjillä lupauksilla, mutta se tie on lyhyt varsinaisessa päätöksenteossa.

Kuntavaalien alla täyttyvät monet kuntalaisten toiveiden tynnyrit. Ei aina, mutta usein tyhjillä lupauksilla. Tyhjillä siksi, että harva valtuutettu tai edes valtuustoryhmä pystyy yksin viemään läpi kaikkia tärkeitä uudistuksia tai korjaamaan epäkohtia, jotka korostetun selvästi ponnahtavat esiin juuri vaalien alla.

On tärkeää ymmärtää kunta toiminnan, talouden ja hallinnon muodostamana kokonaisuutena. Päätökset vaikuttavat toisiinsa ja niiden vaikutusta pitäisi kyetä ennakoimaan hyvinkin pitkäjänteisesti. Esimerkiksi uusien tilojen rakentaminen tuottaa investointimenojen lisäksi käyttömenoja (lämmitys, valaistus, puhtaanapito jne.). Palvelujen lisäys tai vaikkapa aukiolojen laajentaminen voi tuottaa esimerkiksi toimitilakustannuksia, palkkakustannuksia, aineiden ja tarvikkeiden lisäystä. Ikävämpänä esimerkkinä ilkivalta tuottaa paitsi epäviihtyisyyttä, myös korjauskustannuksia, jotka ovat poissa toimintaan käytettävistä varoista.

Kustannusten syntyminen on perusteltua silloin, kun muutokset palvelevat kuntalaisia paremmin ja meillä on panostuksista odotettavissa lisää tuloja, joilla toiminta voidaan kattaa. Toimintaa ja palvelutuotantoa pitää uskaltaa uudistaa ja muotoilla kuntalaisten tarpeista lähtien.  Liian usein luulemme tietävämme, miten asiat ovat. Liian usein toteamme, ”ettei se toimi, kun ei se ole ennenkään toiminut” – onko koskaan edes kokeiltu? Tai mitä jos olosuhteet ja toimijat ovat muuttuneet? Ihmisiltä pitäisi kysyä enemmän, miten asioiden heidän näkökulmastaan tulisi toimia. Ihmisten odotukset kunnan toiminnalta ja palveluilta eivät useinkaan ole epärealistisia tai kohtuuttomia.  

Kehityssuuntautuneisuus ja tahto uudistua ovat kuntamuutoksissa elämää ylläpitävä voima. Toimintaa voi aina parantaa, mutta toiminta voi parantua myös tekemällä asioita uusin tavoin tai teknologista kehitystä hyödyntämällä. Aina ei tarvita edes muita resurssilisäyksiä kuin aivokapasiteetin uudenlaista hyödyntämistä ja ajattelun kääntämistä uudelle kurssille.